Kirkolliskokousedustajat olivat koolla 17.-18. lokakuuta, osa edustajista osallistui etäyhteyksin. Tämänkertainen istunto oli nelivuotiskauden ensimmäinen, joten ensimmäisenä, lisäpäivänä ohjelmassa oli koulutusta kirkon hallintorakenteista ja päätöksenteosta sekä strategiasta ja tärkeimmistä asiakirjoista.
Varsinainen kokouspäivä alkoi yhteisellä jumalanpalveluksella. Sen jälkeen kuultiin tervehdykset paikallisviranomaisten edustajilta sekä helluntai- ja baptistikirkkojen ja katolisen kirkon edustajilta. Lisäksi arkkipiispa Vladimir Provorov Venäjän luterilaisesta kirkosta oli paikanpäällä ja esitti oman tervehdyksensä. Suomen kirkon arkkipiispa Tapion Luoman videotervehdys tuli tällä kertaa Etiopiasta. Myös Serbiassa toimivan Slovakian kirkon piispa Jaroslav Javornikin oli lähettänyt videotervehdyksen. Vielä luettiin Viron kirkon piispa Ove Sanderin terveiset.
Itse kokouksessa käytiin läpi osastojen vuosikertomukset ja niiden ensi vuoden suunnitelmat. Vanhainkotiverkoston, Manna-yhdistyksen ja hautausmaiden suojelemiseen erikoistuneen Nekropol-yhdistyksen sekä vammaisia lapsia perheineen tukevan Kolibri-yhdistyksen edustajat käyttivät puheenvuoron. Kirkolliskokous hyväksyi julkilausuman Raamatun erehtymättömyydestä ja yhtenäisti katekeettakriteeristön sekä kriteerit diakoniksi ja pastoriksi vihkimiselle. Kirkolliskokous vahvisti vielä lääninrovastin toimenkuvan.
Lopuksi keskusteltiin kirkon peruskirjaan ja kirkkojärjestykseen tehtävistä muutoksista. Aikaisempina vuosina on jo hyväksytty muutamia muutoksia erityisesti kirkkojärjestykseen, mutta muutosprosessi on vielä kesken. Kun kaikki tarvittavat kohdat on muotoiltu nykylainsäädännön mukaisiksi, tehdään muutokset asiakirjoihin yhdellä kertaa. Myös kirkon nimestä ja sen mahdollisesta muuttamisesta keskusteltiin.
– Nykyinen nimi on tehnyt tehtävänsä ja tuottanut monikertaisen tuloksen. Inkerin kirkoksi jäämme joka tapauksessa vielä vuosikausiksi kumppaniemme keskuudessa, emerituspiispa Aarre Kuukauppi totesi.
Piispa Ivan Laptev muistutti, että nimi myös on kirkon julistamisen väline, kun halutaan tavoittaa sellaisia joukkoja, jotka eivät tiedä inkeriläisyydestä mitään. On parempi, kun nimi viittaa siihen, että kyseessä on luterilainen kirkko.
Liliann Keskinen
