Avajaisjumalanpalveluksessa saarnasi piispa Ivan Laptev ja saarnatekstinä oli Joh. 4:7-14. Siinä kerrotaan samarialaisesta naisesta kaivolla. Piispa Laptev korosti saarnassaan, että kirkon tehtävänä on julistaa syntisille pelastusta Kristuksessa.
– Ihmisillä on hengellinen jano ja tämä Kristuksen antama tehtävä koskee jokaista kristittyä. Tehtävämme on palvella ja se tehtävä on yhteinen. Jopa Venäjän valtio muistuttaa kirkkoa sen perustehtävästä: on suojeltava hengellisiä arvoja ja levitettävä kristillistä uskoa, piispa totesi.
Myös kirkon pääsihteeri Mihail Ivanov muistutti puheessaan siitä, että meidän on oltava valmiita palvelemaan ja avaamaan portteja. Yksittäiset seurakunnat ja palvelijat ovat ensin valittaneet resurssien puutetta, mutta kun voimat on sitten yhdistetty, niin on alettu saamaan tuloksia. Ivanov muistutti nettimaailman mahdollisuuksista – pastori voi syödessään ja nukkuessakin olla julistamassa esimerkiksi YouTuben videoiden välityksellä. Esimerkiksi Pyhän Marian seurakunnan kanavalla oli edellisen viikon aikana 14.500 kävijää, joista noin 300 katsoi enemmän kuin yhden videon ja viikon aikana jokainen käytti katsomiseen noin 40 minuuttia.
Lapsi- ja nuorisotyön osastoa johtava Nikolai Minenkov kertoi, että koronasta huolimatta on monia leirejä onnistuttu viemään läpi. Lapsi- ja nuorisotyön osasto tarjoaa seurakunnille leirien ja tapahtumien järjestämiseen ideoita, materiaaleja ja koulutusta, jopa taloudellista tukeakin, mutta suunnitelmien toteuttamiseen tarvittavista “käsistä” on seurakuntien itse vastattava. Suunnitelmissa on saada jokaiseen rovastikuntaan oma koordinaattori, joka tukee ja rohkaisee seurakuntien vastuuhenkilöitä. Uralin ja Pietarin rovastikunnissa tällaiset koordinaattorit jo toimivat.
Eteläisen rovastikunnan lääninrovasti Valeri Antipov kertoi perhetyön kuulumisia. Tämä työmuoto on nyt siirtynyt lapsi- ja nuorisotyön osaston alaisuuteen.
Diakoniatyöstä raportoi työtä johtava Aleksandr Smirnov. Diakoniaosaston alaisuudessa toimii monta erilaista rekisteröityä yhdistystä, joiden kautta mm. tuetaan yksinhuoltajaäitejä ja vammaisia lapsia sekä jaetaan humanitääristä apua. Yhdistykset on jouduttu perustamaan, koska kirkon ulkopuolisten tahojen, mm. kaupungin ja eri järjestöjen, on helpompi tukea tällaisia itsenäisiä yhdistyksiä kuin olisi tukea (luterilaista) kirkkoa suoraan.
Pietarin lääninrovasti Ivan Hutter muistutti, että seurakuntien on oltava itsekin aktiivisia osastoihin päin ja kerrottava, millaista tukea ja toimintaa kaivataan. Hän on ollut myös mukana järjestämässä diakoniaseminaareja, joilla opetetaan ja rohkaistaan seurakuntia tukemaan myös apua tarvitsevia.
Lähetysjohtaja Jevgeni Raskatovin videotervehdyksessä kuultiin siitä, kuinka mennyt vuosi on mahdollistanut paljon uutta. Yhteistyössä Lutheran Heritage -säätiön kanssa on jaettu valtavasti hengellisiä kirjoja. Pyhän Annan seurakunnan lisäksi on muissakin seurakunnissa järjestetty konsertteja, näyttelyitä ja kirkkokierroksia ja siten tuloksellisesti onnistuttu tavoittamaan uusia. Raskatov pyysi erityisesti rukoilemaan Israelissa tehtävän työn puolesta. Suunnitelmissa on osallistua kaikkien rovastikuntien kokouksiin ja niissä pohtia vastuunkantajien kanssa, millaista apua paikallisseurakunnat tarvitsevat.
Darja Shkurljatjevan esittämässä viestintäosaston raportissa kuultiin mm. nettihartauksien saamasta hyvästä palautteesta. Olosuhteiden pakosta kotimaanmatkailu Venäjällä on lisääntynyt kovasti ja se näkyy myös monissa seurakunnissa. Kirkkokierrokset ja (urku)konsertit kiinostavat ja tuovat väkeä kirkkoihin. Viestintäosasto avustaa audio-oppaiden laatimisessa.
Ensimmäistä kertaa oli mukana musiikkiosaston johtajan Marina Väisän raportti. Osasto on vasta vuoden ikäinen, vaikka omia kanttoreita onkin koulutettu jo pitkään. Pandemia kuitenkin laittoi kanttorien kouluttamisen hetkeksi tauolle, mutta pian se taas jatkuu. Virsirepertuaarin laajentaminen on osaston yksi tärkeimmistä tavoitteista luterilaisen hengellisen perinteen vaalimisen lisäksi. Tulevan vuoden liturgiseen kalenteriin on nyt lisätty myös virsiehdotukset. Tämän pitäisi helpottaa jumalanpalvelusten virsien valitsemista. Monilla kanttoreilla on nimittäin vain maallinen koulutus ja virsimaailma on monelle sisällöllisesti vielä aika tuntematon.
Kirkon taloudelliseen elämään ja haasteisiin loi katseen talousjohtaja Tatjana Strumentova. Tilipäätöksen mukaan suurimmat menoylitykset koskivat veroja ja pankkikuluja. Myös kiinteistöjen kunnostaminen ja ylläpito on kallistunut merkittävästi. Tulopuolella positiivinen ylitys muodostui seurakuntien lahjoituksista keskuskassaan. Todettiin, että ulkomaisten kumppanien tuki tullee vähenemään vuosi vuodelta ja että talous on jatkuva rukousaihe. Talouden tasapainoon saattamisessa yksi ratkaisu voisi olla seurakuntien kasvu.
Asessori Dmitri Rozetin johdolla pohdittiin lopuksi kirkkojärjestykseen tehtäviä lisäyksiä. Katekeetaksi siunaamiseen lisättiin yksityiskohtaisempi kuvaus ja katekeetan oikeuksista tarkennettiin rippikouluopetukseen liittyvää pykälää sekä muutettiin kohtaa ehtoollisen antamisesta toisen kristillisen kirkon jäsenelle.
Päätöspuheessa piispa Laptev korosti strategian toteuttamista ja voimien yhdistämisen kannattavuutta. Pandemian ajan tuloksena on syntynyt myös paljon hyvää hedelmää. Hän kehotti seurakuntia tuottamaan paljon hyvää sisältöä nettiin, mutta pitämään myös kirkkojen ovet auki. Esimerkiksi Keltossa tuli yhden kirkkokierroksen tuloksena seuraavana päivänä kuusi ihmistä rippikouluun!
Seuraava kirkolliskokous pidetään 14. lokakuuta 2022.
Liliann Keskinen
