Rakkaat ystävät, arvoisat veljet ja sisaret!

Kristuksen kirkko siirtyy paastonaikaan. Mitä se tarkoittaa? Miten meidän tulisi paastota? Luterilaisena kirkkona käännymme vastausten saamiseksi Raamatun puoleen. Kun katsomme Vanhaa Testamenttia, niin näemme muutamia vakaviakin tilanteita, johon liittyy paasto. Ihan ensimmäisenä tulee mieleen Joonan kirja. Siinä kerrotaan, kuinka Joona julisti voimakkaasti Niiniven tuhoutumista. Jopa kuningaskin ymmärsi paaston ja parannuksenteon tarpeellisuuden, sen, että on välttämätöntä huutaen pyytää Jumalalta armahdusta ja muutosta tilanteeseen.

Myös Esterin kirjassa kerrotaan, että valittu kansa sai samalla tavalla tietää saapuvasta rangaistuksesta, kuolemantuomiosta. Silloinkin annettiin määräys paastota ja rukoilla Jumalaa. Vanhassa Testamentissa on muitakin tärkeitä kohtia, joita yhdistää paastoon liittyen sielun huuto Jumalan puoleen. Niissä Jumalalta pyydetään apua tilanteessa, kun mitään ei ole enää tehtävissä eikä ole toivoa selviytyä omiin voimiin. Vain Jumala voi auttaa. Juuri sitä Herra nimittää paastoksi.

Ja kun meidän kalenterimme osoittaa paastonajan alkamista, niin ymmärrämme, että silloin ei ole kyseessä yllättävä ja meistä riippumaton tilanne. Miten meidän tulisi viettää paastonaikaa? Kun avaamme Jesajan kirjan 58 luvun, niin huomaamme, että Herra kiinnittää huomiomme niihin ihmisiin, jotka jo ovat vaikeissa tilanteissa tai kriiseissä. He huutavat kauhuissaan apua. Herra kutsuu paastoksi sitä, kun me käytämme aikaa siihen, että huomaamme tällaiset ihmiset ja autamme heitä. Jesaja kirjoitti aikanaan, että: ”Eikö tämä ole paasto, johon minä mielistyn: että avaatte vääryyden siteet, irroitatte ikeen nuorat, ja päästätte sorretut vapaiksi, että särjette kaikki ikeet? Eikö tämä: että taitat leipäsi isoavalle ja viet kurjat kulkijat huoneeseesi, kun näet alastoman, vaatetat hänet etkä kätkeydy siltä, joka on omaa lihaasi? Silloin sinun valkeutesi puhkeaa esiin niinkuin aamurusko, ja haavasi kasvavat nopeasti umpeen; sinun vanhurskautesi käy sinun edelläsi, ja Jumalan kunnia seuraa suojanasi. Silloin sinä rukoilet, ja Herra vastaa, sinä huudat, ja hän sanoo: ”Katso, tässä minä olen”.

Niinpä, rakkaat veljet ja sisaret, jokaisella meistä on raskaat kuormat. Synnin taakka, taakoittaa meitä hengellisellä polullamme ja paastonaikana meidän tulisi pohtia sitä. Avata sydämemme Jumalalle ja muistella Kristuksen meidän puolestamme tekemää sovitustyötä Kolgatalla, että me perisimme ikuisen elämän. Kun me näin teemme, Jumala muuttaa meidät kykeneviksi palvelemaan. Silloin kuulemme avunhuudot vierellämme. Näin toteutuu se paasto, jonka Jumala on säätänyt.

Antakoon Jumala meidän tänä paastonaikana olla erityisen herkkiä lähimmäisemme hädälle. Niin, että voimme kiittäen olla avuksi, palvella kokosydämisesti ja kantaa hyvää hedelmää. Auttakoot meitä siinä Kolmiyhteinen Jumala, Isä, Poika ja Pyhä Henki. Aamen.

Käännös: Liliann Keskinen