Uuden luterilaisen kirkon vihkiäisistä muodostui lämmin ja arvokas juhla 10. huhtikuuta 2016 Kazanissa. Kirkon vihki Inkerin kirkon piispa Aarre Kuukauppi, jota avustivat Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen ja Salon kirkkoherra Timo Hukka, Pyhän Andreaan seurakunnan kirkkoherra Anatolij Pogasij ja Uralin lääninrovasti Konstantin Subbotin sekä Suomen Lähetysseuran eläkkeellä olevat työntekijät Juha Väliaho ja Sakari Pinola.
1,5 miljoonan asukkaan Kazan sijaitsee Tatarstanin tasavallassa ja on Venäjän Euroopan puoleisen osan kolmanneksi suurin kaupunki. Uralin rovastikunnassa se sijaitsee solmukohdassa, josta tiet, rautatiet ja lentoreitit vievät eri puolille rovastikuntaa. Tähän asti Uralin rovastikunnan keskuskirkko on ollut Joshkar-Olassa, mutta tästä eteenpäin Kazanissa. Uusi kirkko on merkittävä kaikille alueen yhdelletoista seurakunnalle. Kaunis, sininen kirkko on helppo löytää, sillä naapuritontilla sijaitsee Kazanin korkein, 37-kerroksinen rakennus. Kazanin kaupungin asukkaista yli puolet on tataareja, jotka uskonnoltaan ovat muslimeita. Seurakunnan erityispiirteenä on, että yli puolet seurakuntalaisistakin on tataareja.
Vihkiäisjuhlaan oli saapunut runsaasti väkeä eri puolilta Uralin rovastikuntaa, Pietarista ja Suomesta. Onnittelijoiden joukossa oli edustajia eri kirkkokunnista ja vapaista suunnista. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tervehdyksen toi Mikkelin piispa Seppo Häkkinen. Onnittelupuheenvuoroissa korostettiin kiitollisuutta upean kirkon valmistumisen johdosta ja muistutettiin, että kirkko on rakennettu kaikkien kristittyjen yhteiseksi iloksi ja kokoontumispaikaksi. Kirkon vihkimisen jälkeen oli pitkälle iltaan kestäneiden onnitteluiden vuoro.
Syksyllä 2012 alkanut rakennusprojekti on ollut suururakka. Mukana on ollut paikallisten toimijoiden ja seurakuntaväen lisäksi iso joukko suomalaisia ystäviä ja tukijoita. Taloudellisesti merkittävin tukija on ollut Salon seurakunta, joka on ollut hankkeessa mukana alusta asti. Projektin varainkeruusta päävastuun on kantanut Sakari Pinola.
Kazanin seurakunta on kiitollinen kaikille kirkkohankkeen suomalaisille tukijoille. ”Ilman esirukoilijoita ja seurakunnan rukousta ei kirkko olisi kuitenkaan valmistunut”, sanoo seurakunnan kirkkoherra Anatolij Pogasij. Kirkkoherran vaimo ja seurakunnan kanttori Olga Pogasij jatkaa toteamalla, että projektin myötä seurakuntalaisille on tullut syvempi tarve rukoilla. Kaikkien rakennusprojektissa työskennelleiden ja projektin tukijoiden puolesta on rukoiltu koko ajan. Rukous on muuttanut koko seurakuntaa, samoin kuin kaikkia muita työssä mukana olleita. ”Prosessin myötä meistä on tullut yhtä, Jumala yhdisti meidät”, vakuuttaa Olga Pogasij.
Teksti: Ammi Kallio
Kuvat: Ammi Kallio, Tuulikki Vilhunen