Ulan-Uden seurakunta juhli Inkerin kirkon 400-vuotista taivalta 30. lokakuuta. Juhlaa varten oli varattu sali kulttuuritalosta, niin että kaikki seurakuntalaiset ja myös sukulaiset ja ystävät voisivat ongelmitta päästä mukaan. Sali oli koristeltu ilmapalloin ja kukka-asetelmin. Takaseinää hallitsi juliste, joka kertoi Inkerin kirkon historiasta ja nykypäivästä havainnollisesti.
Jumalanpalveluksen jälkeen seurakunta vastaanotti tervehdyksiä muilta kirkoilta ja seurakunnilta. Sen jälkeen alkoi juhla, jossa kuultiin sekä Inkerin kirkon että seurakunnan omaa historiaa, musiikkia ja pyhäkoululaisten ohjelmaa. Samassa tilaisuudessa esiteltiin myös juuri painosta tullut Vähä-Katekismus, jossa on rinnakkain burjatian- ja venäjänkieliset tekstit.
Jumalanpalveluksen jälkeen saimme vastaanottaa tervehdyksiä ja onnitteluja muilta kirkkokunnilta. Baptistipastori lahjoitti puisen ehtoolliskaluston. Presbyteeriseurakunnan tervehdyksenä oli Psalmi 91 ja Täyden evankeliumin seurakunnan jäsen lahjoitti laulun, jossa ylistettiin Kristusta.
Juhlaohjelman aloitti seurakunnan hallinnollisista asioista vastaava Larisa Potemkina. Hän oli valmistanut katsauksen Inkerin kirkon historiaan sekä luterilaisuuteen Venäjällä ja Siperiassa. Saimme oppia paljon uutta Inkeri-nimen alkuperästä, monien Venäjän tsaarien vaimojen alkuperäisestä uskontokunnasta sekä Burjatian alueella asuneista luterilaisista. 1700-1800 -luvuilla täällä asui luterilaisia, jotka olivat opettajia tai tiedemiehiä. Vuonna 1916 Ulan-Uden (silloisen Verhneudinskin) kaupungissa asui 86 luterilaista.
Ulan-Uden nykyisen evankelis-luterilaisen seurakunnan historia ulottuu 1990-luvun lopulle, jolloin muutamat luterilaisuudesta kiinnostuneet henkilöt hakeutuivat raamattukouluun sekä aloittivat kotikokoukset. Vähitellen joukko kasvoi ja päätettiin vuokrata tilat kulttuuritalosta. Vuonna 2006 seurakuntaa varten kunnostettiin kerrostalon alakerran asunto, johon tuli 25 istumapaikkaa. Suurimpina juhlapyhinä tiloihin mahtuu jopa 40 henkeä. Samana vuonna seurakunta kutsui paimenekseen Vladimir Nikiforovin. Virallisen rekisteröinnin Ulan-Uden seurakunta sai helmikuussa 2008.
Juhla jatkui musiikilla. Seurakunnan lauluryhmä esitti hengellisiä sävelmiä keskiajalta nykypäivään. Viimeisenä kaikui J.S. Bachin koraali "Jeesus, aarteheni" saksan kielellä. Käsiohjelmaan oli painettu venäjänkielinen käännös.
Pyhäkoululapset esittivät laululeikkejä ja runoja. Kaikilla oli yllään perinteinen burjatialainen asu ’deeli’. Lasten välitön ja reipas esiintyminen herätti läsnäolijoissa riemun ja ilon ilmauksia.
Juhlan aikana esiteltiin vastikään painettu kaksikielinen Vähä-Katekismus. 53-sivuisessa vihkosessa on rinnakkain burjatian- ja venäjänkielinen teksti. Vaikka burjaatti on tämän tasavallan toinen virallinen kieli, niin harva osaa kuitenkaan kieltä niin hyvin, että pystyisi lukemaan suoraan burjatian kielellä varsinkaan sellaista tekstiä, jossa on paljon uusia termejä, kuten kaste ja ehtoollinen. Rinnakkainen käännös antaa mahdollisuuden verrata termejä ja punnita käännöksen osuvuutta. Joka tapauksessa se auttaa paremmin ymmärtämään, mitä Martti Luther halusi opettaa kristinuskosta.
400-vuotisjuhla päätettiin yhteiseen rukoukseen ja virteen "Herraa hyvää kiittäkää". Kulttuuritalolta siirryttiin seurakunnan omiin tiloihin nauttimaan pöydän antimista ja iloitsemaan yhteisestä uskosta.
Teksti ja kuva: Anitta Lepomaa