Kelton seurakunta järjesti perinteisen Elämän tien juoksun 26. maaliskuuta. Tapahtumalla kunnioitetaan toisen maailmansodan aikana Leningradin piirityksessä mukana olleiden muistoa ja kokemuksia. 



Tilaisuus alkoi hartaushetkellä Laatokan rannalla, niin sanotun Elämän tien kohdalta, josta saartorenkaan sisäpuolelle jääneitä kuljetettiin sodan aikana evakkoon Neuvostoliiton muihin osiin. 

Muistohetken jälkeen ohjelmassa oli kymmenen kilometrin taival juosten tai kävellen. Tapahtumaan osallistui tänäkin vuonna kaikenikäisiä seurakuntalaisia lapsista vanhuksiin.


Toisen maailmansodan yksi traagisimpia tapahtumia oli Leningradin piiritys, joka alkoi syyskuussa 1941 ja päättyi tammikuussa 1944. Kaupunki oli saarrettu siten, että ainoastaan Laatokan lounaisosa oli puna-armeijan hallussa. Nälkä, kylmä, taudit ja pommitukset koettelivat kaupunkia lähes 900 päivää. Surmansa saaneiden määristä on esitetty erilaisia lukuja; ainakin 641 000 ehkä jopa yli 800 000 siviiliä ja sotilasta kuoli piirityksessä. Hautausluetteloiden mukaan nälkään kuolleita olisi ollut peräti 1,2 miljoonaa.






Kaupungin ainoa liikenne- ja huoltoreitti kulki Laatokan lounaisrannalla olevan aukon kautta Elämän tietä pitkin. Sulan aikana lautat kuljettivat tarvikkeita ja ihmisiä, talvella autot ajoivat jäätietä pitkin. Laatokan rannalta Leningradiin pääsi junalla. Kaikkiaan lähes 1,4 miljoonaa ihmistä evakuoitiin saartorenkaan sisältä.

 Inkeriläiset kuljetettiin Siperiaan 23.-28.3.1942.

Nykyään Laatokan rannalla on useita piiritykseen ja Elämän tiehen liittyviä muistomerkkejä, joista tunnetuin on 1960-luvulla pystytetty "Murrettu rengas" (näkyy molempien kuvien taustalla). Osinovetsissä on vuonna 1972 avattu museo.













Teksti: Kristiina Paananen

Kuvat: Ivan Hutter