Uusien urkujen saaminen viimeisteli yli 10 vuotta kestäneen Pyhän Marian kirkon entisöimis- ja ennalleensaattamisprosessin sunnuntaina Pietarissa 5.12. Urut otettiin käyttöön jumalanpalveluksessa, jonka jälkeen maineikkaat urkutaitelijat Kari Jussila, Olli Porthan ja Kati Hämäläinen sekä Pyhän Marian kanttori-urkuri Marina Väisä pitivät kaksi urkukonserttia.
Ministeri Kalevi Kivistö toi Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön tervehdyksen Inkerin kirkolle ja totesi onnittelupuheessaan, että urkujen saaminen toteuttaa ainakin kahta tärkeää kulttuuripolitiikan tavoitetta. Nyt voimme palvella sukulaistemme ja Pietarissa asuvien suomalaisten musiikkitarpeita ja voimme tehdä musiikkikulttuuriamme tunnetuksi myös venäläiselle ja kansainväliselle yleisölle. Kirkon rooli kulttuurimme kehityksessä on ollut ratkaiseva, totesi Kalevi Kivistö.
Kirkkourut eivät kuulu ortodoksiseen musiikkiperinteeseen ja täysimittaisten konserttiurkujen saaminen Pyhän Marian kirkkoon on herättänyt paljon huomiota ja kiinnostusta Pietarissa. Urkuja on käytetty Pietarissa jo 300 vuoden ajan mutta vallankumouksen myötä ei-ortodoksisissa kirkoissa sijainneet urut ovat suurelta osin hävinneet tai sijoitettu muualle. Konserttitasoisia urkuja onkin lähinnä konserttisaleissa ja joissakin teattereissa.
Urkurakentamo Martti Porthan Oy:n rakentamat barokkiurut ovat ensimmäiset laatuaan Venäjällä. KUA:n hoitaman keräyksen johti piispa Jorma Laulaja, joka henkilökohtaisesti kulki seurakunnissa pyytämässä avustuksia urkuprojektiin. Urut ovatkin suurimmaksi osaksi suomalaisten seurakuntien rahoittamat. Lisäksi hanketta rahoittivat Opetusministeriö, monet yritykset, yhteisöt ja yksityiset henkilöt. Monia vaiheita vuosien varrella sisältänyt projekti päättyi lopulta onnellisesti kun urut saatiin tullista läpi ja niitä päästiin rakentamaan.
Urkujen tuominen Venäjälle on hyvin harvinaista ja piispa Aarre Kuukaupille pitkässä projektissa urkujen tullaus olikin hankalimpia kysymyksiä. Urut ovat nyt kuitenkin niin sopivat, soivat kauniisti, eivät yli- eikä alimitoitetut, ja urkujuhla oli niin kaunis, että oli kuin olisi saanut kurkistaa Taivaaseen, iloitsee Aarre Kuukauppi kaiken vaivan jälkeen.
Mooses Putro mukana urkujuhlassa
Tunnetuin Pyhän Marian kirkon urkureista kautta aikain on Mooses Putro, joka toimi seurkaunnassa urkurina vuodesta 1872 kuolemaansa saakka vuonna 1919. Paitsi urkurina, Putro toimi monella saralla Inkerin kulttuurin ja suomalaisen kulttuurin soihdunkantajana Pietarissa. Hänet tunnetaan säveltäjänä ja hänen säveltämänsä liturgia on edelleen suomenkielisen jumalanpalveluksen käytössä. Myös Inkerin kansallishymni Nouse Inkeri on Putron käsialaa.
Mooses Putron traagisesta katoamisesta hautajaismatkalla ja kuolemasta tuli 24.11.2009 kuluneeksi 90 vuotta. Inkerin kulttuuriseura on kunnioittanut Mooses Putron muistoa ja koonnut näyttelyn tarinatekstiilien muodossa. Mooses Putro -näyttely avattiin kirkkosaliin entisen urkurin elämäntyön muistoksi ja ensi vuoden Inkerin kirkon 400-vuotisjuhlien kunniaksi. Tarinatekstiilit on tehty vanhoista valokuvista ja tekstiileistä, jotka on löydetty Mooses Putron suvun Karhupään huvilan vintiltä. Näin ollen tarinatekstiilit välittävät monentasoisia muistoja ja tunnelmia.
6.12.2010 Tuulikki Vilhunen