Pyhän Marian kirkon urkuhanke saa kauniin päätöksen viisi vuotta kestäneeseen urakkaansa, kun uudet urut otetaan käyttöön 5.12.2010 pidettävässä jumalanpalveluksessa.
Kyseessä on ensimmäiset mitat täyttävät konserttiurut pietarilaisessa kirkossa. Urut palvelevat kirkon omaa jumalanpalvelus- ja musiikkielämää sekä urkurien koulutusta, mutta niiden uskotaan rikastuttavan myös kirkon ja kulttuurin vuorovaikutusta pietarilaisessa musiikkielämässä. Urut ovat ensimmäiset myöhäisbarokkista tyyliä edustavat urut Venäjällä. Tällaisten urkujen saaminen Pyhän Marian kirkkoon on herättänyt runsasta huomiota, kertoo Pyhän Marian urkuri Marina Väisä, joka on toiminut urkutoimikunnan asiantuntijajäsenenä.
Käyttöönottoa seuraa 5.12. klo 18 urkujuhla, jossa soittavat professorit Kari Jussila ja Olli Porthan sekä musiikin tohtori Kati Hämäläinen Sibeliusakatemiasta ja MuM, diplomiurkuri Marina Väisä Pyhän Marian seurakunnasta. Itsenäisyyspäivänä 6.12.2010 edellämainitut taiteilijat soittavat toisen urkukonsertin klo 18.
Kirkon Ulkomaanavun hallitus asetti vuonna 2004 Pyhän Marian kirkon urkutoimikunnan ohjaamaan ja seuraamaan Pyhän Marian kirkon urkuhankkeen toteutusta. Urkuhanke oli samalla viimeinen vaihe Pyhän Marian kirkon peruskorjaushanketta, jonka Kirkon Ulkomaanapu toteutti seurakuntien ja Kirkon keskusrahaston rahoittamana. Toimikunnan puheenjohtajaksi kutsuttiin piispa Jorma Laulaja.
Suurin osa hankkeen rahoituksesta saatiin lahjoituksina suomalaisilta seurakunnilta, sekä kahdesta valtakunnallisesta kirkkokolehdista. Lahjoituksia saatiin myös yrityksiltä, yhteisöiltä ja yksityishenkilöiltä. Lisäksi Suomen Opetusministeriö myönsi hankkeelle erityisavustuksen.
Urut valmisti Urkurakentamo Martti Porthan OY Tervakoskelta. Soittimen esikuvana on Saksassa 1700-luvulla eläneen Gottfried Silbermannin tuotanto. 27-äänikertaiset urut edustavat myöhäisbarokkia ja niissä on vaikutteita myös varhaisromantiikasta.
Urut valmistuivat jo kesällä 2009, mutta niiden saaminen Pietariin osoittautui työlääksi. Lopulta urkujen osia kuljettanut rekka saapui yöllä 15. maaliskuuta 2010 miliisisaattueessa Pyhän Marian kirkolle, sillä raskaammalle kuljetuskalustolle tarvitaan poikkeuslupa.
Urkuhankkeen kustannukset ovat kaikkiaan n. 575.000 euroa. Keräys tuotti yhteensä n. 589.000 euroa. Keräyksestä jäävät varat lahjoitetaan perustettavaan Pyhän Marian seurakunnan urkumusiikkirahastoon, sekä alkupääomaksi flyygelin hankkimista varten Pyhän Marian kirkkoon.
Kolmannet urut Pyhän Marian kirkkoon
Ensimmäiset urut Pyhän Marian kirkkoon rakensi tarttolainen Carl George Thal vuosina 1805-1806. Urut olivat15-äänikertaiset. Kun Pyhän Marian kirkko sai 1870-luvulla parvekkeet kahteen kerrokseen, urut uusittiin.
Vuonna 1876 valmistui Wilhelm Sauerin rakentama uusi 36-äänikertainen soitin. Thalin urut myytiin Sortavalaan, jossa ne nähtävästi romutettiin 1894. Vuonna 1916 Sauer-urut kokivat perusteellisen uudistuksen. Kangasalan Urkutehdas säilytti 19 äänikertaa, lisäsi seitsemään ”uuden basson” sekä rakensi 16 uutta äänikertaa ja neljä siirtoäänikertaa. Äänikertoja oli sen jälkeen 42+4. Koneistosta tuli täyspneumaattinen ja ilmananto toimi sähköllä. Urut tarkasti Oskar Merikanto.
Vallankumouksen jälkeen kirkkojen toimintaa vaikeutettiin monella tavalla mm. määräämällä kohtuuttomia veroja ja maksuja, joihin seurakunnilla ei ollut varaa. Vuonna 1920 urkujen todettiin kärsineen pahoin kirkon jäätyä talvella lämmittämättä. Stalinin vainon aikoina lakkautettu Pyhän Marian kirkko suljettiin vuonna 1938, eikä sen silloisista uruista ole tietoa, mihin ne ovat joutuneet tai mitä niille on tehty.
Nyt valmistuneet Gottfried Sillberman –urut ovat kolmannet urut Pyhän Marian kirkossa.
Tuulikki Vilhunen
Kuva: Aarno Lahtinen