Pääministerit Vladimir Putin ja Matti Vanhanen vihkivät 25.10.2009 Suomi-taloksi nimitetyn entisen Pyhän Marian seurakunnan kirkkokartanon talosta 1. vaiheen tilat. Suomi-talo on ensimmäinen laatuaan Venäjällä ja se tulee toimimaan suomalaisen kulttuurin, kaupan ja tieteen keskuksena.
Pyhän Marian seurakunnan näkökulmasta Suomi-talo luo yhteyttä suomalaisten toimijoiden keskuudessa. Aikanaan 1800-luvulla Pyhän Marian kirkon edusta ja koko Iso Tallikatu oli suomalaisten kokoontumis- ja tapaamispaikka tungokseen asti. Piispa Aarre Kuukauppi toivoo, että Suomi-talo läheisenä naapurina mahdollistaa suurenkin yhteistyön. Yhteistyönä voidaan järjestää mm. konsertteja, seminaareja ja näyttelyitä.
Pietari on Suomen kannalta keskeinen. Kaupungissa asuu noin 4 000 suomalaista ja siellä toimii lähes 500 suomalaisyritystä. Venäjältä tehdään työ- ja vapaa-ajan matkoja Suomeen vuosittain noin miljoonan hotelliyöpymisen verran; näistä 80 % on Pietarin alueella.
Pietari-säätiö ja sen hallinnoima Suomen Pietarin instituutti ovat johtaneet kolme vuotta talon saneeraushanketta, joka saadaan päätökseen kahdessa vaiheessa 2009-2010. Täyssaneeraus on tehty Pietarin kaupungin tuella yhteistyössä Suomen valtion kanssa. Päärahoittaja on Sampo Pankki Oyj ja remontin budjetti on maksanut 14 milj euroa.
Suomen Pietarin instituutti on ollut näkyvä toimija pietarilaisessa kulttuurielämässä perustamisestaan 1992 lähtien. Suomen Pietarin instituutti on osa Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry:n koordinoimaa kansainvälistä verkostoa.
Suomen Pietarin instituutin johtaja Mira Pitkänen iloitsee siitä, että uudet tilat antavat mahdollisuuden palvella venäläisiä ja suomalaisia asiakkaita entistä monipuolisemmin ja tehokkaammin. Kiinnostus suomen kieltä ja maamme kulttuuria kohtaan on suurta ja se kasvaa koko ajan. Suomea opetetaan kuudessa Pietarin yliopistossa ja lukuisissa yksityisissä oppilaitoksissa ja kielikursseilla.
Kirkkokartano monessa käytössä
Pyhän Marian seurakunta Pietarissa rakensi tontilleen kirkkokartanoksi kutsutun kivitalon vuosina 1842-1847. Kirkkokartanosta tuli suomalaisten sivistyselämän keskus. Siellä ilmestyi ensimmäinen Suomen ulkopuolinen sanomalehti Pietarin Sanomat 2.1.1870, siellä toimi suomalainen kirkkokoulu opettajanaan ja johtajanaan Uno Cygnaeus, tyttöjen orpokoti ja myös suomalainen yhteiskoulu 1905 alkaen. Osa talosta oli vuokratalona, jonka tuloilla kustannettiin seurakunnan menot ja pystyttiin ylläpitämään mm. laajaa kouluverkostoa.
Kirkkokartanosta tuli neuvostoaikana valtion omaisuutta. Marraskuun 17. päivänä 2006 Pietarin kaupungin kiinteistökomitea (KUGI) ja Pietari-säätiö yhdessä Suomen Pietarin Instituutin kanssa allekirjoittivat 49 vuoden vuokrasopimuksen 4500 m2 tilasta, joka on osa entistä kirkkokartanoa. Vuokrasopimus rekisteröitiin 25.10.2007.
Suomi-talosta on vuokrattu tilat seuraaville: Helsinki-keskus, jossa on mukana Helsingin, Tampereen ja Kotkan kaupungit, Turun kaupungin Pietarin edustusto, Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy, Pietarin suomalainen koulu Suomen pääkonsulaatin alaisuudessa, Suomen Pietarin Instituutin toimisto, kirjasto, lehtisali ja informaatioyksikkö, Suomalais-venäläisen kauppakamarin Pietarin edustusto, Finpron Pietarin toimisto, Isku Oy, OP Pohjola ja Lahden kaupunki. Taloon tulee myös työskentely- ja majoitustiloja tutkijoille ja taitlijoille lyhytaikaisia vierailuja varten.
Suomi-talo on luokiteltu museaaliseksi rakennukseksi, erityisesti Suuren Tallikadun puoleinen osa. Sen korjaustoimenpiteissä on julkisivu, ikkunat ja pääportaat on palautettu 1800-luvun puolivälin asuun. Sisältäpäin talo varustetaan nykyaikaisella teknologialla.
Talo vihittiin, mutta sen remontointi on vielä osittain kesken. Talon pitäisi valmistua vuoden loppuun mennessä, jonka jälkeen seuraa kahden kuukauden viranomaistarkastus. Rakennusaikataulua on viivästyttänyt rakennuksen luultua huonompi kunto ja esim. perustuksia on jouduttu lujittamaan yhtälailla kuin aikanaan Pyhän Marian kirkon perustuksia.
Ensimmäiset vuokralaiset pääsevät muuttamaan tiloihin keväällä 2010. Pietarin kaupungin ulkomaankaupan komitean päällikkö Aleksandr Prokhorenko totesi, että Suomi-talo tulee olemaan tärkeä paikka yhteistyön kehittymiselle ja toivoi, että suomalaiset toimijat tuntisivat olonsa kotoisaksi siinä.
Teksti Tuulikki Vilhunen
Kuvat: Seppo Muukkonen