Taivas kosketti maata kun Petroskoin uusi luterilainen kirkko vihittiin sunnuntaina 6.9. Pyhän Hengen seurakunnaksi. Elävä liekki sytytettiin rukouksin kastepöydälle, saarnatuolille, kirkonkellojen kutsulle, alttarille ja laululle ja musiikille. Kirkko täyttyi ääriään myöten ja ihme täytti sydämet. Vaikka kirkkorakennus on keskeneräinen, Petroskoissa juhlittiin!

Petroskoin kirkon juhlaa on odotettu. Kirkkoa on rakennettu vuosia, tilii tiileltä, varoja on kerätty vuosia euro eurolta. Kirkkorakennus on vapaaehtoistyön voimannäyte, tuhansien tuntien ja satojen ihmisten yhteistyön tulos. Mahdottomalta ja saavuttamattomalta näyttänyt budjetti on vuosien mittaan noussut, mutta kirkon valmistuminen jo tähän vaiheeseen on tapahtunut miltei aikataulussa, kertoo keräyspäällikkönä toiminut Matti Harju. Kirkon vihkimisen Pyhän Hengen seurakunnaksi suoritti piispa Aarre Kuukauppi avustajinaan Oulun hiippakunnan piispa Samuel Salmi, Ylivieskan kirkkoherra, rakennustoimikunnan puheenjohtaja Timo Määttä, Kalajoen srk:n kirkkoherra,  lääninrovasti Rauli Junttila, Inkerin kirkon nuorisopastori Alkesei Kronholm,Petroskoin seurakuntaneuvoston puheenjohtaja Viktor Pullinen ja Petroskoin kirkkoherra Viktor Grinevits.

Petroskoin kirkkohankkeella on paljon ystäviä. Kirkkohanke on ollut Kirkon Ulkomaanavun virallinen kohde. Kalajoen rovastikunnan kaikki 11 seurakuntaa ovat Petroskoin ystävyysseurakuntia, samoin Tikkurilan, Lempäälän ja Varkauden seurakunnat sekä Norjasta Lillehammerin seurakunta, jonka edustajat toivat lahjansa ja tervehdyksenä juhlaan. Jopa 80 seurakuntaa on osallistunut kirkkohankkeeseen ja lisäksi joukko yrityksiä ja yksityisiä henkilötä. Avustuksia on saatu lisäksi Amerikasta, Kanadasta, Norjasta ja Ruotsista. Kolmena vuonna on kannettu koko maan kattava kirkkokolehti. Eräs kouluyhteisö on hiljattain tehnyt 130 000 euron arvoisen lahjoituksen. Lopulliseen kustannusarvioon, joka on 1,5 miljoonaa euroa on vielä matkaa, mutta 1,2 miljoonaa euroa on jo kasassa. Herättäjäyhdistyksen talkoopappi Alpo Järvi arvioi, että vielä tarvitaan 10 talkooryhmää saattamaan työ loppuun. Siinä kulunee puolisen vuotta.

Petroskoin seurakunnalla on edessään suuri haaste siinä miten yhä useampi petroskoilainen voisi löytää sen uskon mitä kirkko haluaa julistaa. Piispa vetosikin erityisesti nuorisotyön puolesta. Nuorille on annettava vapaus tulla ja olla kirkossa. Heille on annettava vapaus toimia nuorten tavalla. Petroskoissa on suuret mahdollisuudet lapsi- ja nuorisotyöhön kunhan koko kirkko saadaan käyttövalmiiksi. Petroskoi on voimakas koulu- ja yliopistokaupunki ja siellä on nyt jo innostunutta nuorten toimintaa.

Petroskoi on koko Karjalan pääkaupunki ja siellä on lähes 300 000 asukasta. Petroskoissa on 150 eri kansallisuutta ja lähes 200 eri uskonnollista yhteisiöä. Islam on joukossa uusi tulokas. Pietari Suuri perusti Petroskoin v. 1703 vallattuaan alueen Ruotsilta. Luterilainen seurakunta toimi jo tuolloin Petroskoissa.Piispa Kuukauppi halusi korostaa hedelmällistä yhteistyötä virkavallan kanssa, jonka myötävaikutuksella kirkolle saatiin hyvä paikka. Juhlissa mukana ollut Karjalan tasavallan kansallisuuksien ja uskontoasioiden ministeri Andrei Manin puolestaan toi esille luterilaisen kirkon tekemän eettisen kasvatuksen Karjalan alueella. Kirkkoherra Grinevitsille on myönnetty merkittävä kunnianosoitus työstä, jota kirkko on tehnyt edistäessään kansojen ja uskontojen välisiä suhteita. Samalla Manin kertoi, miten virkavallan taholta halutaan tukea kirkkohanketta antamalla palstatilaa lehdistössä ja kertomalla kirkon tarpeista, sillä valtio ei voi lain mukaan avustaa rahallisesti uusia rakennuksia. Sen sijaan Petroskoin kaupunki harkitsee osallistumista kirkon ympäristön kunnostamiseen. Kirkon tontti on siirtynyt Petroskoin kirkon omistukseen jo vuonna 2006. Ministeri Manin totesi suomalaisillekin tutuilla sanoilla, että tässä kirkkohankkeessa ”haluamme puhaltaa yhteen hiileen”.

 

Henki voitti aineen, sillä vaikka nyt seurakunnalle lahjoitetut 550 tuolia, kirkonkello ja laitoskeittiön kalustus jäivät tulliin ja sähköjohdot roikkuivat katosta ilman valaisimia, juhlaa valmistettiin.  Talkoolaismiehet Lapinlahdelta tekivät penkit kirkkosalin laipion työ- ja maalaustelineistä, ja Petroskoin seurakunnan naiset valmistivat sadoille juhlijoille keiton ja kahvituksen keittössä, jossa oli vain seinät. Aurinkoi loi säiteitään alttariseinän korkeista ikkunoista vaikka sadetta luvattiin koko päiväksi.

Juhlissa mukana ollut Inkerin kirkon emerituspiispaa Leino Hassista ei keskeneräisyys häirinnyt, vaan hän totesi viisaasti, että niinhän se on uskommekin keskeneräistä. Hän iloitsi muiden kanssa siitä, että voidaan pitää tällaista juhlaa ja että Sana on vapaa ja uskoa saa harjoittaa vapaasti. Kun hän aloitti työn Inkerin kirkon syntyvaiheissa, seurakuntia oli 13, nyt niitä on 82. Luonnollista on myös se kehitys, että kirkossa pääkielenä on venäjän kieli, jota kaikki ymmärtävät.

Teksti ja kuvat Tuulikki Vilhunen