"Parempaan tuntemiseen! Oikeampaan ymmärtämiseen! Syvempään työtoveruuteen!" Näin otsikoitiin Inkerin kirkon paikallisten ja suomalaisten lähetystyöntekijöiden ensimmäinen yhteinen työyhteisöseminaari, joka alkoi ehtoollisen vietolla Kelton kirkossa 2. päivä joulukuuta.
Venäläis-suomalaista yhteistyötä ja eri kulttuurien kohtaamista kokoontui pohtimaan noin 25 työntekijää kirkon eri seurakunnista. Osallistujat eivät päässeet kuulemaan ohjaajien luentoja ja valmiita vastauksia kysymyksiinsä, vaan työstivät teemoja itse pienissä ryhmissä. Intensiivinen kolmipäiväinen työskentely avasi uusia näkökulmia ja herätti myös paljon lisäkysymyksiä, joiden pohtiminen jatkunee omassa arjessa ja myöhemmin jatkoseminaarissa.
Seminaariin osallistujat loivat itse työskentelylle pelisäännöt ja tavoitteet. Lähetystyöntekijä Pekka Jauhiaisen pitämän raamattuopetuksen pohjalta mietittiin kykyä kohdata erilainen kulttuuri. Todettiin, ettei olennaista ole itse käyttäytyä eri tavalla, vaan ymmärtää erilaisia tapoja.
Toisena päivänä työstettiin auditorion takaseinälle "nelikenttä", johon koottiin Inkerin kirkon eri kulttuurien välisen yhteistyön vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Syyllisiä ei haettu, vaan tarkasteltiin asioita rehellisesti.
Erilaisuus oli yksi seminaarin pääkäsitteitä ja se näkyi myös nelikentässä. Erilaisuudesta puhuminen ja sen käsitteleminen ei ole rasismia, mutta voi tuntua uhalta. Parhaimmassa tapauksessa se kuitenkin on kirkon suuri rikkaus, vahvuus ja mahdollisuus.
Viimeisenä päivänä ryhmät pohtivat "nelikentän" pohjalta, miten edistää käytännössä kirkon, seurakunnan ja keskinäisen yhteistyön kehittymistä. Olennaista on asioista puhuminen, avoimuus ja rohkeus. Ne pitävät yllä omaa prosessointia ja helpottavat erilaisuuden hyväksymistä. Konkreettisina keinoina mainittiin muun muassa informaation jakaminen ja vastaavien työyhteisöseminaarien järjestäminen sekä yleensä työntekijätapaamiset.
Myös Suomessa olevat Inkerin kirkon tukijat huomioitiin ja todettiin yhteistyön kehittämisen tarve heidän kanssaan. Informaatiota tarvitaan nykyistä enemmän ja jonkinlaiset yhteiset pelisäännöt auttaisivat rajan yli tapahtuvissa vierailuissa.
Seminaarin vetäjät, pastorit ja työyhteisökonsultit Aku Kaura ja Janne Hassinen, iloitsivat työskentelyyn osallistuneiden innokkuudesta ja paneutumisesta tehtäviin. Yhdessä saatiin luotua jotakin uutta ja ainutlaatuista. Seminaarissa työskentely, vuorovaikutus ja yhteistyön syveneminen kumpuaa uskosta. Uskon voimasta ja yhteydestä Kristukseen on mahdollista ja luonnollista yhdessä pohtia ja löytää.
Kristiina Paananen