Suomen lähetyssanomien vanhoissa numeroissa kerrottiin aina seurakunnat mistä lahjoituksia lähetystyöhön oli tullut. Nykyaikaista lukijaa saattaa hieman ihmetyttää kohta "Siperia". Vuosisata sitten lähetystyötä todellakin tuettiin Siperiasta. Siperian suomalaisissa kylissä oli syntynyt lähetysherätys ja kerättyjä lähetysvaroja Siperian suomalaiset lähettivät Suomeen, jotta evankeliumi kuuluisi myös Ambomaalle. 

Kun Evankeliumiyhdistyksen työ alkoi Japanissa oli Omskin pappila eräs etappipaikoista Siperian radalla. Omskin pastori, Johannes Granö myös vieraili Japanissa 1911 poikansa J.G. Granön kanssa, josta sittemmin tuli turun yliopiston maantieteen professori ja akateemikko. 

Siperian lähetyshistoriaa voi kuitenkin mennä vieläkin pidemmälle. Suuren pohjansodan aikana Ruotsi-Suomen armeijan sotavangit, ns. karoliinit joutuivat Siperiaan. He rakensivat sijoituskaupunkeihinsa kirkot ja koulut. Siperiassa syntyi herätys. Kun upseerit sitten saivat rauhan tultua palata kotikaupunkeihinsa, he veivät herätyksen mukanaan. Näin sai siemenen Suomen herätysliikkeet ns. kartanoherätysten kautta.

Siperian seurakunnat ovat tänä päivänä pieniä. Haasteita Siperiassa kuitenkin riittää. Omskin seurakunta on kantanut huolta lähinnä Omskin oblastin alueesta ja erityisesti sen vanhoista luterilaisista kylistä. Siperian seurakunnilla on kuitenkin haasteita myös kauempana.

Omskista länteen sijaitsee useita monen sadan tuhannen ihmisen kaupunkeja: Tjumen, Kurgan ja Siperain vanha pääkaupunki Tobolsk. Niissä ei ole vielä lainkaan luterilaista seurakuntaa. Vaikka tahtoa on ei aina voimia toteuttaa suunnitelmia.  

Yläkulmassa olevassa kuvassa Omskin seurakunta lähettää nuoria apuopettajiksi Itä-Siperiassa pidettävälle rippileirille.