INKERIN KIRKKO 4/84/2012

TÄSSÄ NUMEROSSA:

3        Pääkirjoitus
4        Maailma muuttuu – Jumala ei
6        Inkerin kirkon uutisia

9        Kuulumisia seurakunnista

12      Siivet elämälle
14      Rovastikunnat tutuiksi
               Volgan rovastikunta
16      Seurakunta elävien kivien varassa
18      Opiskelutoveri kutsui Andrei Goethen kirkkoon
19      Tunnustuksellisuus Inkerin kirkossa
20      Elävä sana       
               Vanhurskauden vaatteet
21      Inkerin kirkon juhlakirja ilmestyi
22      Piispa Aarre Kuukauppi 60 vuotta
23      Kolumni
               Tänä päivänä lapsi on täällä
24      Hyvää Joulua

Maailma muuttuu – Jumala ei

"Kirkon lähetys muuttuvassa maailmassa" oli pääaiheena suomalais-ugrilaisten kansojen parissa työskentelevien luterilaisten kirkkojen teologisessa konferenssissa, joka pidettiin syyskuussa Tartossa. Inkerin kirkon pastori Ivan Laptev käsitteli esitelmässään kolmea yleismaailmallista muutosta ja kertoi, miten niihin on vastattu Inkerin kirkossa.

Aihe on laaja, mutta keskityn kolmeen pääkohtaan, joiden muutos haastaa kirkon: Avioliiton ja perheen ymmärtämisen muuttuminen, väestön lisääntyvä liikkuvuus sekä yhteiskunnan maallistuminen.

Avioliitto ja perhe tuulten riepoteltavana

Viime vuosina avioliiton sekä lasten synnyttämisen ja kasvattamisen arvo on laskenut. 30 viime vuoden aikana avioeroluvut ovat kasvaneet ja vielä jyrkemmässä nousussa on ollut avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten määrä.

Neuvostovallan aikana hallitus keskitti paljon huomiota nuorison moraaliseen kasvattamiseen, vaikka siihen sisältyi myös ideologian istuttamista. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen tilanne alkoi muuttua. Avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten määrä on nykyään lähes kolmannes kaikista syntyneistä. Lisäksi virallisten tilastojen mukaan Venäjällä abortoidaan vuosittain puolitoista miljoonaa lasta.

Avioerojen ja avioliiton ulkopuolisten syntymien takia suurin osa lapsista kasvaa yksinhuoltajaperheissä. Lapsilla ei ole mahdollisuutta muodostaa käsitystä siitä, millainen on Jumalan alun perin suunnittelema ja luoma perhe. Muutosten seurauksena lapset kärsivät emotionaalisesti ja psyykkisesti. Moni täyttää tyhjyyttä ja rakentaa identiteettiään median tarjonnalla.

Internet on muuttanut maailmaa. Mitä Internetillä on tarjottavana niille lapsille, jotka etsivät vastauksia elämänsä kipeisiin kysymyksiin? Venäläislasten käyttämät Internet-sivustot ovat karua luettavaa: 53,6 % sivuista sisältää pornografiaa ja erotiikkaa, 15,6 % on sivustoja, joilla käytetään karkeaa ja raakaa kieltä, 14,3 % laittomia tietokoneohjelmia.

Yksi Inkerin kirkon prioriteeteista on lasten ja nuorten parissa tehtävä työ. Seurakuntien oman lapsi- ja nuorisotyön rinnalla on koko kirkon yhteinen lapsi- ja nuorisotyön toimikunta, joka tukee ja täydentää seurakunnissa tehtävää työtä järjestämällä yhteisiä tapahtumia. Monipuolisen, kasvavan työn tavoitteena on saada lapset ja nuoret ymmärtämään, että kirkko on myös heidän kotinsa.

Väestön liikkuvuus lisääntyy

Sekä maiden välinen että maan sisäinen muuttoliike on Venäjällä voimakasta – niin laillinen kuin laiton. Ihmiset muuttavat kylistä ja pikkukaupungeista suuriin kaupunkeihin. Tämän tuloksena Venäjän maaseudulla suljettiin viime vuonna yli 600 koulua, kun taas kaupungeissa ei riitä paikkoja kaikille oppilaille. Äskettäin Pietarin virallinen väkiluku saavutti viiden miljoonan rajan. Todellisuudessa kaupungissa asuu yli kahdeksan miljoonaa ihmistä, mikä tarkoittaa, että kolme miljoonaa on kaupungissa väliaikaisesti tai laittomasti. Monet tulevat Venäjän kaukaisista kolkista tai eteläisistä tasavalloista, kuten Tadžikistanista ja Užbekistanista.

Vuonna 2006 Leningradin alueella oli neljä tuhatta virallista siirtotyöläistä. Todellinen luku oli seuraavana vuonna 30 000-50 000 ja vuonna 2009 lähellä 100 000. Nyt puhutaan, että viime vuonna luku olisi ollut yli 300 000. Maaseudulta ja etenkin muista maista muuttavat ovat hankalassa tilanteessa: ei ole asuntoa, töitä on vaikea löytää ja usein työnantajat käyttävät hyväkseen laitonta tilannetta ja huijaavat työläisiä.

Kirkon suhtautuminen muukalaisiin on hyvin tärkeää. Meidän ei tarvitse mennä kaikkeen maailmaan levittämään evankeliumia, sillä nykyään maailma tulee meidän luoksemme ja tarvitsee apuamme. Luterilaisen Maailmanliiton kokouksessa Tšhekin tasavallassa esitettiin ajatus, että kirkon tulisi auttaa niitä jotka ovat avun tarpeessa, mutta ei siten, että evankeliumin julistaminen loukkaa heidän uskonvapauttaan. Mitä on vapaus, ellei vapautta valita?

Jos olemme hiljaa – jos kristillinen kirkko ei anna muslimeille, buddhalaisille ja muille epäuskoisille mahdollisuutta kuulla evankeliumia – estämme heidän oikeuttaan vapauteen sekä anteeksiannon ja pelastuksen lahjan vastaanottamista. Jos pimitämme elämän tarkoituksen kuolevalta ihmiseltä, syyllistymme murhaan. Jos todella uskomme, että meillä on avain iankaikkiseen elämään Kristuksessa, miten voimme vaieta niiden edessä, joilla tuota avainta ei vielä ole? Olemme vastuussa sekä lähimmäisillemme, että Herrallemme.

Vuodesta 2008 alkaen Inkerin kirkko on tehnyt työtä maahanmuuttajien parissa antamalla sekä materiaalista että hengellistä apua. Suurimmalla osalla on muslimitausta. Menemme sinne, missä maahanmuuttajia asuu ja julistamme heille evankeliumia eri tavoin. Monet ovat alkaneet käydä kirkossa.

Työskentelemme samoin myös niiden parissa, jotka tulevat Venäjän maaseudulta, useat buddhalaisesta tai animistisesta kulttuurista. Työ on ollut tuloksellista: yli 30 entistä buddhalaista on kastettu ja konfirmoitu. Jotkut heistä osallistuvat nyt seminaareihimme ja kertovat evankeliumia ystävilleen ja työtovereilleen.

Maallistuva yhteiskunta

Myös kirkon ja valtion suhteiden kehittymisessä on nähtävissä muutos. Kirkko on menettänyt yhteiskunnassa arvovaltansa, se ei ole enää arvojohtaja ja suunnannäyttäjä. Kirkon johtajat näyttävät etsivän valtaa ja rahaa käyttämällä kirkkoa heidän omaan henkilökohtaiseen hyötyyn ja pyrkimyksiin.

Muuttuvat asenteet on huomioitava. Luterilaisina me katsomme Pyhien Kirjoitusten suuntaan. Näemme esimerkiksi, miten apostoli Paavali Korintossa ollessaan työskenteli teltantekijänä elättäen itsensä. Näin hän erottui aikansa muista filosofeista ja opettajista, jotka opettivat vain saadakseen rahaa kuulijoiltaan. Paavali jätti ottamatta ansaitsemansa palkan, jotta ihmiset vakuuttuisivat hänen todellisista motiiveistaan; rakkaudesta Jumalaan ja evankeliumia tarvitseviin lähimmäisiin. Meidän on toimittava siten, että ihmiset näkevät motiiviemme vilpittömyyden.

Inkerin kirkossa olemme aloittaneet erityisen vapaaehtoistoiminnan. Kokoamme halukkaista ryhmän, joka omalla ajallaan, omin taloudellisin resurssein lähtee levittämään evankeliumia ja palvelemaan. Matkoja tehdään esimerkiksi Siperiaan, missä järjestetään raamattuleirejä lapsille ja nuorille, autetaan rakennusten kunnostamisessa jne. Toivomme ja rukoilemme, että tämä palvelu voisi jatkua, kehittyä ja laajentua.

Perustana rakkaus

Kaikissa muutoksissa meillä on yksi ja sama perusta: Kristuksen rakkaus. Jos me vilpittömästi rakastamme rakkautta tarvitsevia lapsia ja nuoria, maahanmuuttajia ja muukalaisia sekä niitä, jotka eivät yhteiskunnassamme kunnioita meitä, he tulevat tietämään, että olemme todellisia Jeesuksen opetuslapsia. Silloin kirkko jatkaa sitä tehtävää, jonka Jeesus sille antoi: etsii ja pelastaa kadonneita maailman muutoksista huolimatta. Sillä Jumalamme ja hänen rakkautensa meitä ja kadonneita kohtaan ei koskaan muutu.

Teksti: Ivan Laptev
Suomennos: Kristiina Paananen
Kuvat: Lasse Kuukauppi, Kristiina Paananen