– Olemme palvelijoita, meidän tulee auttaa vankeja, se on velvollisuutemme, toteaa Novosibirskin seurakunnan vankilatyöntekijä, diakoni Slava Ostanin. Hän on ollut itsekin vanki, kodittomana kasvanut. Vankilassa hän kuitenkin löysi uskon Jumalaan ja auttaa päätyönään nyt vankeja Novosibriskin alueella IKTYS-järjestön kautta.

Inkeri kirkko kävi 7.9.2011 neuvotteluja ruotsalaisen Ljus i Öster –järjestön ja Kansanlähetyksen kanssa lisätuen saamiseksi vankilatyötä varten. Työtä on tehty vuodesta 2003 lähtien ja sen kautta on autettu 4000 vankia ja kirjeenvaihdossa on käyty yli 400 vangin kanssa. Tänä aikana Novosibirskin ympäristössä on arvion mukaan ollut noin 40 000 vankia ja siellä on kymmeniä vankiloita.

-Suunnitelmissa on saada ostaa talo ja tehdä siitä vapautuvien vankien rehabilitaatiokeskus. Seurakunta ja työntekijät apunaan siviiliin astuneet vangit voisivat rauhassa harjoitella arkielämää. Kysymys ei ole niinkään "paapomisesta" vaan perehdyttämisestä työelämään. Erilaisten työpajojen ja pienimuotoisen viljelyn kautta keskus olisi tarkoitus saada itsekannattavaksi parissa vuodessa, kertoo Siperan rovasti Juha Saari.

Slava Ostanilla on IKTYS-järjestössä tiimi, joka vierailee viikottain eri vankiloissa. Mukana on joskus muusikoita ja viemme vangeille, sellaista mitä he tarvitsevat kipeästi, vaatteita, kenkiä tai vaikka hammastahnaa.

-Viemme vangeille myös paperia niin, että he voivat kirjoittaa ja kertoa elämästään, ongelmistaan ja tarpeistaan. Saamme noin 70 kirjettä kuukaudessa.

-Kolmanneksi autamme vapautuvia vankeja ja heidän perheitään uuden elämän alkuun. Etsimme työtä, vaatetamme heitä ja järjestämme heidän virallisia asioitaan kuntoon.

Vankiloiden ovet ovat auki

Kun uuden elämän löytäneet miehet tulevat seurakuntaan, se on ollut todistuksena muille miehille Jumalan parantavasta voimasta. Kun vangit osallistuvat jumalanpalvelukseen, he tavallaan opettavat meille, mitä meidän pitäisi tehdä. Slava Ostanin on ainoa työntekijä, joka on uskaltautunut tekemisiin vankiloissa olevien HIV- tai tuberkuloosipotilaiden kanssa.

Kun Slavalta kysyy mitä työ antaa hänelle, hän vastaa hieman hymyssä suin: – paljon ongelmia, mutta ei ole itsellä vapaa-ajan ongelmia. Vaimokin katsoo välillä kummissaan. Mutta koko ajan Jumala auttaa.

Suurin ihme on se, kun joku vanki löytää uskon Jumalaan ja uuden elämän. Suurella ilolla teemme työtä. Vankiloiden ovet ovat apposen auki ja henkilökunta suhtautuu erittäin positiivisesti siihen mitä teemme.

Kuvassa edessä: piispa Aarre Kuukauppi sekä  Hans Lindstrand ja Eva Wanamo Ljus i Öster -järjestöstä. Takana vasemmalta Juha Saari, Tapani Kaitainen ja Jorma Laine Kansanlähetyksestä ja Slava Ostanin Iktys-järjestöstä.

Teksti ja kuvat: Tuulikki Vilhunen